Ei taas..

 Voi hitto, nyt ne on täällä taas. Nimittäin itikat ja muut ötökät. Voi ...kele. Voiskohan joskus olla ihan vaikka vaan yks kesä, ettei niitä näkyisi. Tai saahan niitä näkyä, mutta ei tuntuisi. Ai että ketuttaa, kun kutisee joka paikka ja sitten sitä raapii verille jalat ja kädet. Jos ei hereillä ollessa, niin nukkuessaan (kyllä, osaan nukkua ja raapia yhtä aikaa).

Kesälomakin alkaisi, mutta yritäppä siitä nauttia, kun koko ajan joku inisee tai pörrää jossakin. Melkeinhän tuo kyllä kuulostaisi perhe-elämältä, paitsi ei tietenkään meillä, kun ei niitä lapsia ainakaan oo inisemässä. Ja ei, en ole adoptoimassa miljoonaa itikkaa, kiitos kysymästä.

Ja sitten kun kaikenmaailman viherpiipertäjät sanovat, että hyttyskarkottimet (nämä modernimmat) kadottaa myös ne kivat pörriäiset (kimalaiset ja mehiläiset, jotka on kyllä ihan ok), niin eihän niitäkään saisi käyttää. Kaikella kunnioituksella viherpiipertäjiä kohtaan, tulkaapa hetkeksi istumaan vaikka meidän kesämökin kuistille tyynenä kesäiltana, niin katsotaan, eikö ala hyttyskarkottimet kelvata. 

En minä valittaa halua, siis näistä viherihmisistä, hyvällä asiallahan he ovat. Mutta kun se oma nahka on siinä lähinnä ja se kutinan määrä on aivan järjetön, niin siitä on kyllä hyvä tahto ja luonnonsuojelu silloin aika kaukana. 

Mut hei, aion nauttia lomasta joka tapauksessa ja käyttää niitä hyttyskarkottimia! Tarvittaessa hommaan niitä vielä lisää, jos näyttää, ettei yksi auta. Jotta oikein mukavaa lomaa... Minulle. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämäni rapula

Jatkuva pelko