Pikkupiru olkapäälläkö?

 Tekisi mieli tehdä remonttia, kun sähköhellakin meinaa hajota. Toisaalta taas voisi ostaa uuden talon. Tai ehkä sittenkin laajentaa vanhaa. Täällähän on niin hyvä ollakin. En oikeastaan kyllä haluaisi olla täällä. Remontin pitäisi sitten olla kyllä kattava. Tai ehkä se pieni pintaremppakin riittää. No jos nyt kuitenkin laajennettaisiin, niin saataisiin sitten kunnon talo. Mutta olisihan se talo siellä toisaalla aivan ihana. Kyllä on ihmisen elämä välillä vaikeaa...

En oikein ymmärrä, mikä pikkupiru tuossa olkapäällä oikein kuiskuttelee näitä ajatuksia jatkuvasti minun päähän. Toki, voisihan sitä taloa tosiaan laajentaa tai tehdä edes sitä remonttia tai miksipä ei voisi ostaa uutta taloakin, mutta kun on yksi hyvin oleellinen puuttuva tekijä tässä asiassa: RAHA! Se kun ei vieläkään kasva puussa. Tai tavallaan joo, mutta eipä ole sitä metsää, jota pistää rahoiksi. Ja vaikka olisikin, niin kyllä valtio osaa siitä omansa ottaa, jotta ei sillä rikastuttaisi.

Lainaa toki voisi ottaa. Mutta mistäs sitäkään ottamaan, kun ei ole toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta ja entisetkin lainat vielä maksussa. Silti se pikkupiru vain jankkaa ja hyppelee ajatuksesta toiseen. Ja aina on hyviä perusteluita, miten mikäkin vaihtoehto olisi paras. 

Miten sen saisi hiljenemään?

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Turhaa paniikkia ja ahdistusta

 Voi luoja, sitä voi itsensä välillä tuntea typeräksi. Koko joululoman ajan olin suunnattoman ahdistunut ja paniikissa, kun en osannut enkä oikeastaan saanut aikaseksikaan tehtyä eräitä opiskelutehtäviä. No eipähän siinä mitään, tänään sitten vihdoin ja viimein koulun alettua jälleen selvisi, ettei minun niitä edes tarvinnut tehdä. Voi elämän kevät... Täysin turhaa siis olen muutenkin nuilla tunneilla roikkunut tai kokenut syyllisyyttä, jos jostakin syystä olen joutunut olemaan poissa. Argh! No eipähän siinä mitään, nyt voin siis keskittyä täysillä taas muihin opintoihin ja unohtaa nuo järkyttävän sekavat tehtävät, joissa ei aivot pysyneet mukana. Saas nähdä, helpottaako elämä taas vähän.  Siitä elämän helpottumisesta..... Mulla on pieni ongelma ollut kauan. No, koko ikäni.. Aina, jos minun pitää mennä jonnekin ihmisten sekaan, joita näen harvoin, minua ahdistaa. Siis niinkun ahdistaa ihan tosissaan. Vuosi vuodelta se on muuttunut pahemmaksi. Päätä särkee, ahdistaa, oksettaa, ...
Lue lisää

Ajan kulumisesta

 Järkyttävää, miten nopeasti aika kuluu. Mitä vanhemmaksi tulee, niin sitä nopeampaa se kuulemma etenee. Ja uskallappas miettiä asioita, joita on tapahtunut lapsuudessa tai nuoruudessa. Herranen aika, siitähän on jo TODELLA kauan.  No, tämä ajan kulumisen pohtiminen lähti töistä (olen siis saanut töitä kesäksi ainakin, wuhuu!) ja työmäärästä. Jos on mahdottoman kiire päivä, aika kuluu nopeaan ja tuntuu, ettei ennätä koko työpäivän aikana saada hoidetuksi kaikkia asioita, joita pitäisi. No silloinhan tietysti jatketaan työpäivää sen mukaan, että ainakin ne kiireisimmät tulee hoidettua. Mutta auta armias, jos on hiljaisempi päivä, eikä juuri mitään tekemistä.... Eihän se aikakaan silloin kulu, ei sitten millään. Mutta kotona kyllä aika kuluu ihan liian nopeaan... Aina. Menet töistä kotiin, syöt, käyt saunassa... Kas, pitääkin jo ruveta nukkumaan. Mitään ei ennätä arkena tehdä. Ihailen ihmisiä, jotka saavat joka päivä jotain aikaseksi. Meillä koti on yhtä sekamelskaa, kissan karv...
Lue lisää

Ei taas..

 Voi hitto, nyt ne on täällä taas. Nimittäin itikat ja muut ötökät. Voi ...kele. Voiskohan joskus olla ihan vaikka vaan yks kesä, ettei niitä näkyisi. Tai saahan niitä näkyä, mutta ei tuntuisi. Ai että ketuttaa, kun kutisee joka paikka ja sitten sitä raapii verille jalat ja kädet. Jos ei hereillä ollessa, niin nukkuessaan (kyllä, osaan nukkua ja raapia yhtä aikaa). Kesälomakin alkaisi, mutta yritäppä siitä nauttia, kun koko ajan joku inisee tai pörrää jossakin. Melkeinhän tuo kyllä kuulostaisi perhe-elämältä, paitsi ei tietenkään meillä, kun ei niitä lapsia ainakaan oo inisemässä. Ja ei, en ole adoptoimassa miljoonaa itikkaa, kiitos kysymästä. Ja sitten kun kaikenmaailman viherpiipertäjät sanovat, että hyttyskarkottimet (nämä modernimmat) kadottaa myös ne kivat pörriäiset (kimalaiset ja mehiläiset, jotka on kyllä ihan ok), niin eihän niitäkään saisi käyttää. Kaikella kunnioituksella viherpiipertäjiä kohtaan, tulkaapa hetkeksi istumaan vaikka meidän kesämökin kuistille tyynenä kesäi...
Lue lisää