Nihkeetä

 Kylläpä kyllä. Vuosi vaihtui, mutta tahti ei muuttunut. Siis minun elämässä. Yhtä laiska olen tänäkin vuonna näköjään. Olisihan se mukavaa, kun joskus jotain saisi aikaseksi tai tehtyä ajoissa.

Minun piti valmistua jo syksyllä. Lokakuu taisi olla takaraja. No pikkuhiljaa se siirtyi, ensin marraskuulle, sitten jo joulukuulle. Ja eipä ei, en valmistunut vieläkään.

Tällä kertaa ajattelin, että enpä ota stressiä ja opettajan kysyessä uutta valmistumispäivää sanoin suoraan, jotta pistä vaan parin kuukauden päähän, ehkä sitten saan sen viimeisen tehtävän tehtyä. 

Tätä menoa jos jatkuu, niin en varmaan saa vielä silloinkaan.....