Ohi on

 Huhhuh. Onneksi se on ohi. Jaa, että mikäkö? No stressi ja kiire tältä erää. Joulu saatiin kunnialla "suoritettua", myös näyttö meni läpi kiitettävästi ja lahjapaketoinnit ja muut on nyt ohi. Myös alkuun hieman stressiä aiheuttanut työssäoppiminen on ohi, mutta se on oikeastaan harmi, koska se oli todella kivaa. Opin hoitamaan joulukukkia, vaikka tähän asti kaikki kasvit on kuolleet minun käsissä. Ja työkaverit olivat kyllä ihan huippuja! Harmittaa, joululoman jälkeen pitää mennä takas kouluun. 

Koska nyt olen rentoutuneempi, niin ajattelin kuunnella rästiin jääneet verkkotunnit tallenteista. No, kovasti kaksi tuntia yritin. Sitten tajusin, että enhän minä oikeastaan tiiä ollenkaan, mistä se opettaja siellä puhuu. Se siitä sitten, ei näköjään tänään ollutkaan ahkeran opiskelijan päivä. Ei vaan pystynyt keskittymään, ajatukset harhaili millon mihinkin. Jospa kissanvessojen siivous sujuisi paremmin. 

On ollut muuten ihan mahtavaa, kun nyt parina aamuna on päässyt taas lenkille koirien kanssa. Lenkkeily oli vähän tauolla, koska olin kipeänä ja sit tuli kovat pakkaset. Tekosyitä, sanois joku. No, sairaus ei ole tekosyy, mutta kovat pakkaset voi ehkä olla. Ite pystyisi lenkkeile nään 25 asteen pakkasellakin, mutta koiria ei silloin kylöä viitsi mukaan ottaa. Tai no tuon toisen toki voi ottaa  sitä ei kylmyys haittaa, mutta eihän se ole reilua toista kohtaan. 

Ostin minä sille kylmettyvälle koiralle tossutkin. Pari kertaa tykkäsi, kun ne laitettiin jalkoihin, sitten ei enää. Nyt menee sängyn alle piiloon, jos huomaa tossut. Pari kertaa ne oli sillä ulkoillessa omassa pihassa ja kerran kokeilin lenkillä. Hyvät oli, eivät vaan pysyneet jalassa. Takastulomatkalla poimittiin tossut tien vierestä mukaan. Onneksi pakkanen lauhtui, elämä on helpompaa hetken. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei taas..

Jatkuva pelko

Elämäni rapula